Kune zuva! Aurinko paistaa!

Zimbabwen talvi on näyttänyt meille parhaat puolensa. Täällä melkein unohtaa, miltä pilvet näyttävät, kun niitä ei ole näkynyt ollenkaan. Keskipäivällä aurinko lämmittää mukavasti, mutta auringon laskettua ilma viilenee nopeasti.  Öisin villasukat, paksut viltit ja kuumavesipullot ovat todella tarpeen.

Viime viikolla aloitimme kouluvierailut Dzivaresekwan kouluissa. Olemme olleet hämmästyneitä siitä, kuinka suuria ne ovat. Vain muutaman kilometrin säteellä toisistaan on useita 1500 - 2000 oppilaan kouluja! Luokissa voi olla jopa yli 50 lasta, ja vaikka luokkahuoneita on valtava määrä, osa opetuksesta annetaan koulun pihamaalla. Opettajalle kannetaan pöytä ja tuoli puun alle varjoon, ja lapset kerääntyvät ympärille kuuntelemaan opetusta. Olemme ihastelleet luokkien rauhallista ja ilmapiiriä lasten kaunista käytöstä.

Iltapäivisin olemme pitäneet toimintakeskuksella "Extra lessons" aiheena matematiikan perustaidot: olemme harjoitelleet lukujen hajoittamista sekä yhteen- ja vähennyslaskua erilaisin välinein, pelien ja leikkien avulla. Hauskaa on ollut ja innokkaita oppilaita tulee joka päivä lisää.

Lauantaina ruokasalin ympäristössä riitti kuhinaa, kun teimme yhteisen taideteoksen Frottage -tekniikalla. Nyt Dzikvan metsän puut ilahduttavat kaikkia ruokasalin seinällä. Tänään taideteos sai kehuja ja kiitosta isoilta pojilta, jotka näkivät sen ensimmäistä kertaa.  Lopputulos on ilmeisen onnistunut, vaikka itse tekemisen aikana ruokasali muistutti ajoittain muurahaispesää.

Sunnuntaina vietimme ensimmäisen kokonaisen vapaapäivän, ja käytimme sen tutustumalla afrikkalaisiin villieläimiin Imire Safari Ranchilla. Kokemus oli huikea! Kameran muistikortille (ja itse kunkin mieleen) tallentui satoja toinen toistaan hienompia otoksia vaikuttavista eläimistä.

Viikkoon on mahtunut myös suomalainen juhannus: puusauna, kokko, grillausta. Eksotiikkaa toivat huojuvat palmut ja Etelän risti upealla tähtitaivaalla.

Teachmore-opet

Tiri muZimbabwe! Olemme Zimbabwessa!

Saavuimme keskiviikkona 15.6. Harareen lähes vuorokauden matkustamisen jälkeen. Matka meni hyvin, ja saimme kaikki matkatavaratkin (11x20kg) onnellisesti perille.  Tullissa piti selitellä tavaran määrää, mutta selvisimme kertomalla  tavaroiden olevan lahjoituksia  eikä bisnestä varten maahan tuotuja.

Torstaina kävimme tutustumassa Zim-orvot ry:n Dzikwan  toimintakeskukseen.  Tapasimme osan henkilökunnasta ja suunnittelimme loppuviikon ohjelmaa sekä opetuksen aloittamista.  Lapsia vilisi kaikkialla, ja heidän hymyilevät kasvonsa ja iloiset tervehdyksensä ovat jo nyt sulattaneet sydämemme.

Perjantaina Assan esitteli meidät Dzivarazekvan poliisille ja kaupungin edustajalle sekä opetusviraston johtohenkilöille. Meidät toivotettiin sydämellisesti tervetulleiksi. Samaa sydämellisyyttä saimme osaksemme lauantaina Dzikwa Centerin tervetuliaisjuhlassa, jossa Anyway toimi isäntänä. Kuulimme monta koskettavaa laulua ja näimme vauhikkaita ja elämäniloisia tanssiesityksiä. Meidätkin pyydettiin yllättäen estradille laulamaan. Sanat eivät riitä kertomaan tunnelmiamme ystävällisyyden ja avoimuuden keskellä.

Sunnuntaina kaivoimme matkatavaroistamme värit, paperit ja langat ensimmäisiä Art and Handicrafts -tuokioita varten. Menimme paikalle hyvissä ajoin valmistellaksemme opetusta. Pääsimme kuitenkin hädin tuskin portista sisään, kun lapset jo istuivat katoksen alla valmiina aloittamaan. Siitä se sitten lähti. Tiivis ja touhukas kolmituntinen, jonka aikana valmistui kymmeniä, ellei satoja ystävännauhoja ja lukuisia hienoja piirrustuksia.

Meitä ilahdutti lasten hyvä käytös ja yhteisöllisyys. Lapset kuuntelivat hiiskahtamatta, kun Kaisa antoi ohjeet ystävännauhan tekemiseen. Kaikki jaksoivat odottaa omaa vuoroaan, ja auttoivat toisiaan oma-aloitteisesti. Vaikka uuden asian oppiminen ei ollut kaikille helppoa, auttavia käsiä löytyi. Suuresta osalllistujamäärästä huolimatta työskentely sujui mallikkaasti ja valmista syntyi. Loppusiivoukseenkin tekijöitä löytyi, kun vähän patisteli.

Värikkäät piirrustukset kiinnitettiin ruokalan seinälle näyttelyksi. Ilo ja ylpeys omin käsin tehdyistä koruista ja kuvista loisti lasten olemuksesta. Tuli tunne,  että emme ole täällä turhaan.

Emmi, Kaisa, Katriina, Mari ja Saara